On tää niin hienoa.. 5pv putkeen vettä, ainoona erona vain että tänään se tuli ukkosen kera.
Näin kun on tottunut siihen että ukkonen nousee mereltä ja joko hyytyy ennen mannerta tai puskee kiireenvilkkaa yli, niin nyt oli hieman erillainen kokemus.
Kun on vuoristossa, niin ei ole tuota merta kauhean lähellä mistä ukkonen nousisi, mutta kun se syntyy niin mitä meinaatte, lähteekö heti pois. NO EI LÄHDE :anger:!!
Täällä ukkonen tulee jäädäkseen ja kun se pääsee tänne vuorten keskelle, niin se jää päälle pyörimään ja tuo jylinä on jotain ihan omaa, koska se vaan kaikuu ja kaikuu ja kaikuu….
Mutta siinä vaiheessa kun pikku h toteaa että vielä on kaukana kun ei salamoi ollenkaa ja samaan aikaan läheisimpään vuoreen iskee salama, niin lähti poika ukkosenjohdattimen kanssa kohtuu rivakkaasti laavuun.
Ollaan kuitenkin kohtuu korkeallla ja ainoat hiilikuitu tolppien kanssa sohimassa, niin kaikkein turvallisin olo pikku h:lla ei ollut, ennenkuin vähän lohdutin 🙂
Noooh. ukkonen kun tuli, niin tuli pieni tuuli myös sekä rae sade… on se hienoa heinäkuun lopussa…
Meillähän kaikki oli oikein mallikkaasti siellä laavussa, mutta kun tultiin yöllä takaisin kämpille, niin meidänsuper ilmansohva oli päättänyt tulla yksinäisyyttä pakoon ja oli reservaatin portilla meitä vastassa.
Voi olla että jollain on ollut hauskaa kun se on lennellyt täällä ovelta ovelle.
Ei muuta kuin tuoli matkaan ja kämpille.
No kalastamisesta ei oikein tullut mitään…
Meidän vuokravene oli tuplabuukattu ja näin ollen jäätiin ilman sitä maksusta huolimatta.
Koko päivän ukkosti ja satoi, joten heittomäärä jäi kaikkein pienimmäksi koko reissusta, mutta jaffan menekki nuotionääressä kasvoi :coolsmile:
Pikku h:llekkin alkoi maistumaan kun mega krapula on hellittänyt pikkuhijltaa näin viikon jälkeen… hiton urheilijat.
Muutamia possuja (isohko harjuskala) kuitenkin tuli jotka antoi sitä kuuluisaa kyytiä, mutta se THE Taimenta ei kuulunut vieläkään, ihme.
Sade vesi teki rantoja hieman mutaisiksi, joten koitan laittaa tänne videon jossa pikku h luistelee mallikkaasti pitkin rantoja kaatuillen, itsellänihän ei sitä ongelmaa ollut 😉
Sään vuoksi kopteri ei lennä ja sain tuon toisenkin luopumaan patikointiretkestä koska sen olisi pitänyt kantaa mut ylös rankkasateessa, joten epistola on mennä laskemaan koskea veneellä ja hakemaan verkoilla se taimen paistinpannulle.
Pääasia on että näin managerina olen vavistanyt ylivoimaisen johtoaseman sisäisessä mittelössä, joten palkintojen jako lähenee, jollei pikku h löydä taas jotain räkäkiiskiparvea mitä se alkaa nykimään.
Terveiset kotiin ja töihin…. ei tullu euro jackkoa meille, joten aikataulussa joudutaan tulemaan kotiin häpeämään taas kerran.
Mikäli matkalta ei jää käteen +65v ireneä jolla on pakka kunnossa ilman perillisiä.
Ps: pikku h:lta meni pakki niin sekasin ommista tekeleistään että ehdotti itse että tänään mennään syömään hotellin ravintolaan 🙂
Se alkaa pehmetä joka tavoin näin loppu reissua kohden.