Ikääntymisestä, konkursseista ja fyysisestä heik
Haimin koti-ikävä, hempeilyä vaimon kanssa
koudesta välittämättä kalastus reissu alkoi kuitenkin myös tänä vuonna.
Kalastusintoa tasoittamaan ja juomahuoltoa hoitamaan saimme rekrytoitua uutta riiputtamatonta lihaa mukaan, eli Jannen.
Tämä armoton metsien surma ja aamuvodkan mies tuo ehkä jo kaivattuakin piristystä ja vaihtelua matkaan.
Kaava oli sama tuttu.
Reitti lähti Prisman kautta kohti Vaasaa ja siitä Ruotsiin.
Autoksi valikoitui coupe BMW tilalle Range Rover ja prismasta kyytiin ruuat ja Jannen 14Kg Steikit sekä 13 koppaa kevyitä alkoholituotteita.
Range kiitti kulutuksellaan….
Yhden pysähdyksen taktiikalla siis kohti Ammarnäsiä alkoi matka.
890km, 2 olutkopan, 170 diesel litran ja Janne kaasutusten jälkeen saavuimme määränpäähämme tuttuihin maisemiin.
Keli oli mitä hienoin, eli 4 astetta lämmintä, vettä laakana ja tuulen nopeus 9m sekunnissa.
Mutta kaikin puolin kuulemma Taimen keli.
Jostain kumman syystä WasaLine seisovan pöydän katkaravut saivat allekirjoittaneen kohdalla aikaan ongelman, jossa mukaan otettujen boxerien määrä hupeni silmissä jo heti alkumatkasta.
Ylivoiman tunne oli siis jäänyt laivaan ja pari päivää joutui olemaan tarkkaavainen ulosannin kanssa.
Samaan aikaan Janne tuskasteli hupenevien kaljakoppien kanssa, kun vaihtoehtona häämötti ruotsalainen kakkosolut.
Noh, Tiistaina klo.5 aamulla olimme siis määränpäässä ja noin klo.7.00 olit Simms mallinukkemme eli ”matkanjohtaja” Haimi napaamyöten ensimmäisessä joessa.
Jo 36h jälkeen saimme Haimin ylös joesta nuotiopaikalle syömeen edes yhden makkaran.
Kyseessä ei ole lounas, vaan pelkästään yksin Jannen iltapalavalmistelu, muut sai makkaraa
Mutta jo heti reissun ensipäivinä koimme ihmeen (vahvistamaton).
Kun minä ja Janne kärsimme majoituksessamme matkustamisen aikaerosta, oli Simms maailman matkaajamme yksin joella ukkosenjohdattimensa kanssa heilumassa.
Eikä siinä mitään mutta…. jo näin 10 vuoden tauon jälkeen ja 2,5h väsyttämisen tuloksena sai Haimi ensimmäisen Ammarnäs taimenensa jonka hän mittautti hämärissä oloissa kokoon 71cm.
Jury ei ole vielä vahvistanut Photoshopattua sumeaa kuvaa, mutta kalan haju käsissä osavahvisti asiaa.
Suurin pahe tässä asiassa on se että kala palautui takaisin jokeen eikä leivinpaperille, häpeällistä….
Ja jos joku nyt luuli että kalastusmestarimme olisi tästä rauhoittunut niin…. VÄÄRIN!
Tästä alkoi uusi 36h heitto maratooni, jonka pysäytti vain kalastuslupien muutos ja puute kesken kaiken.
Mukaan on mahtunut aivan uusia käsitteitä, kuten Janen 3 sekunnin väsytys, Jannen vesitanssi sekä captain colamorgan..
Jannen ja Hanneksen yhteistyöllä saatu 74cm, eli vähän isompi kuin Haimin…
Mutta hieman on erillainen ja ns. pehmeämpi reissu kuin aiemmin…. Janne latasi jonkin pingpong rakennuspelin tablettiin ja nyt sen pää muistuttaa tablettia kun on pelannut jo joka ikisen yön sitä.
Haimia alkoi vituttaa lupa-asiat niin paljon (koska liikennesääntöjä se voi rikkoa, mutta kalastussääntöjä ei..) että myös se katselee tabletilta videoita ja haikailee 50 kiloisten siperian lohien perään.
Tänään kuitenkin yritetään johonkin salakalaan jos jotain pientä saataisiin.
Todistettavasti tuo meidän juomapoika on vetänyt isoimman harjuksen joka köllöttelee jääkaapissa syömistä odotellen, mutta muuten määrällisesti tämä reissu on ollut kehno, jollei Jannen kaljamäärää lasketa mukaan.
Pakollinen maisemakuva siitä että jätkät on edes käynyt joessa
Blogi alkoi myöhässä ja päättyy varmaan ajoissa, mutta tänä vuonna kaikki on muutenkin toisin.
4 kalastusiltaa jäljellä, joten katsotaan mitä tulee, jollei muuten niin kerrotaan terveisiä kyläläisten syysjuhlista jotka on tänä illalla… Janne lupas mennä katsomaan onko siellä mitään steikkiä tarjolla.